Teksti: Essi Katila, sosionomiopiskelija (TAMK)
Kuvat: Joonas Kiviranta (sosionomi amk) ja Ville Silvennoinen
18.8.2018 toista kertaa järjestetyssä Kourulan Kansanjuhlassa Lappeenrannassa kokeiltiin yhteisötyön menetelmää, jossa alueen asukkaat kokoontuivat yhteen pohtimaan asuinalueensa nykytilaa ja ideoimaan sen tulevaisuutta. Tapahtumaan osallistui arviolta 200 pääosin kourulalaista kävijää, jotka edustivat kaikkia ikäluokkia. Ei siis olekaan ihme, että näin laajasta joukosta kumpusi päivän aikana varsinainen runsaudensarvi ideoita. Sama konsepti voisi toimia missä tahansa alueella, jossa on tarvetta kuulla paikallisten ääntä esimerkiksi palveluiden suunnittelun suhteen. Työpajan ohjaajat Essi Katila ja Joonas Kiviranta ottavat työmenetelmällä osaa Talentian Hyvä käytäntö -kilpailuun.
Kuva: Joonas Kiviranta
Kourulan lähiön asukkaat kokoontuivat päivän aikana kanttiiniin keskustelemaan erilaisista kehittämisen kohteista Kourulassa ja miettimään, missä he itse haluaisivat olla mukana. Näiden ajatusten pohjalta pyrimme ohjaajina tuomaan eri tahoja yhteen toteuttamaan ideoita. Tarkoituksena oli viedä keskusteltu ja ideointi sinne, missä ihmiset itse ovat ja saada erityisesti niiden ihmisten ääni kuuluviin, joiden ääntä tai mielipidettä ei kuulla, kun palveluita ja asuinalueita kehitetään.
“Kun täällä on niin hirveän ankeaa!”, kuului monen kourulalaisen suusta, kun Kansan Kanttiini jalkautui Lappeenrannan Kourulan lähiöön osana Kourulan Kansanjuhlaa. Alusta asti olikin selvää, että asukkaiden mielestä Kourulassa riittää kehittämisen kohteita; sen aikanaan eläväinen ja monia palveluita sisältävä aluekeskus on päässyt pahasti ränsistymään ja palvelut ovat siirtyneet muualle yksi toisensa perään. Moni asukas valitti Kourulan leimaantumista huonoksi alueeksi, mikä liittyy osaltaan huono-osaisuuden kasaantumiseen alueen kaupungin vuokrataloihin. Monen asukkaan tapa puhua Kourulasta ja omasta kourulalaisuudesta huokui kuitenkin ylpeyttä ja kotiseuturakkautta. Tämä kiintymys näkyi halussa tehdä alueesta taas eläväinen, kaunis ja asukkaiden tarpeita palveleva.
Ilmaisten tarjottavien avulla ihmisiä houkuteltiin istumaan pöytien ääreen pohtimaan yhdessä asuinaluettaan. Pöytiin jaetut kysymykset kirvoittivat miettimään, mitä hyvää ja toisaalta mitä huonoa Kourulassa on vuonna 2018, mitä siinä voisi muuttaa, ja mitä se vaatisi. Ajatusta omasta osallisuudesta muutokseen herättelivät kysymykset “Tunnetko muita Kourulassa asuvia?”, “Missä voisin olla mukana?” sekä “Mitä haluaisin toteuttaa?”. Keskustelun herättelyssä auttoi erityisesti Kourulassa itse asuva kokemusasiantuntija Päivi Kattelus. Ohjaajina mietimme etukäteen, että parhaimmassa tapauksessa meidän roolimme Kourulan ulkopuolelta tulevina ohjaajina jää työpajassa pieneksi ja näin onneksemme kävikin Päivin ansiosta. Päivi lähestyi hienosti kaiken ikäisiä kourulalaisia ja sai ideointiin mukaan myös nuoria aikuisia, jotka eivät oma-aloitteisesti tulleet kertomaan mielipiteistään.
Kuva: Joonas Kiviranta
Kokosimme yhdessä päivän aikana posterille ajatuksia siitä, millaisena asukkaat haluaisivat nähdä Kourulan vuonna 2019. Monet ideoista liittyivät asuinalueen viihtyvyyden lisäämiseen erilaisilla asukkaita yhteen tuovilla toimenpiteillä kuten harrastusmahdollisuuksilla ja yhteisellä olohuoneella, terveyttä edistävillä palveluilla, ympäristön tekemisellä turvallisemmaksi ja esteettisemmäksi sekä kulttuuritoiminnan lisäämisellä. Kourulan Kansanjuhlaa oli mukana järjestämässä paikallinen asukasyhdistys, joka otti Kansan Kanttiinissa esille nousseet ideat pohjaksi tulevalle toimintasuunnitelmalleen. Asukasyhdistys tuli tapahtuman kautta tutuksi uusille ihmisille ja se sai myös uusia jäseniä, mikä näin ollen madaltaa kynnystä olla heihin yhteydessä tulevaisuudessakin erilaisten ideoiden pohjalta. Monet ideat olivat toteuttamiskelpoisia sellaisenaan, kun taas jotkin vaatisivat vaikuttamistyötä ottaakseen tulta alleen.
Kuva: Joonas Kiviranta
Toimittajia tai paikallisia päättäjiä tapahtuma ei valitettavasti erityisemmin paikalle houkutellut. Samaan aikaan keskustassa oli erilaista tapahtumaa, joka veti väkeä puoleensa laajalti. Kourulan Kansanjuhla ja Kansan Kanttiini osoittivat kuitenkin mielestämme hyvin sen, kuinka tärkeää on järjestää ihmisiä yhteen tuovia tapahtumia myös siellä, missä ei yleensä tapahdu. Asukasyhdistyksen kautta toivottavasti myös viesti asukkaiden tarpeista kulkeutuu eteenpäin. Kun Kourulan aluetta aletaan tulevaisuudessa uudistaa, tulee varmistaa, että muun muassa asukkaiden toiveet yhteisötilasta otettaisiin huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja ettei tilan puutetta voitaisi perustella jälkikäteen, sillä ettei tällaisesta tarpeesta oltu tietoisia.
Kuva: Ville Silvennoinen
Kaikista konkreettisin asia, jolla tapahtuma lisäsi osallisuutta ja yhteisöllisyyttä oli se, että alueen asukkaat tulivat yhteen pohtimaan omaa asuinympäristöään ja vaikutusmahdollisuuksiaan siihen. Tapahtumassa luotiin myös edellytyksiä toimia yhdessä jatkossa tapahtumassa heränneiden ideoiden suhteen. Kansan Kanttiini toi Kourulan Kansanjuhlaan ihmiset yhteentuovan elementin, mikä teki juhlasta aidosti juuri kansanjuhlan. Tulevaisuudessa toteutettavat ideat tulevat lisäämään viihtyvyyttä alueella ja se, että ideat ovat asukkailta itseltään lähtöisin lisää toivottavasti uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin.
Kansan kanttiini sai tukea toteuttamiskuluihinsa Suomen sosiaalipedagogisen seuran kohdeavustuksesta.