Lisbeth Eriksson on yksi pohjoismaiden merkittävimpiä sosiaalipedagogiikan alan tutkijoita. Tutkimuksissaan hän on tarkastellut muun muassa monikulttuurisuutta ja vapaan sivistystyön (folkbildning) mahdollisuuksia tukea maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan, yhteisöjen kehittämistä sosiaalipedagogisena kysymyksenä sekä sosiaalipedagogiikan käsitettä ja sen tulkintoja. Tällä hetkellä hän työskentelee sosiaalityön yliopistonlehtorina Tukholman yliopistossa.
Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, vuosikirja 2015
Kirjoittajakutsu / Inbjudan till skribenter
Suomen sosiaalipedagoginen seura ry etsii kirjoittajia julkaisemansa Sosiaalipedagogisen aikakauskirjan vuoden 2015 vuosikirjaan.
Den socialpedagogiska föreningen i Finland r.f: s tidskrift ”Sosiaalipedagoginen aikakausikirja” välkomnar olika bidrag till årstidskriften 2015.
Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot – Itä-Suomen yliopiston erillisvalinta, kevät 2015
Sosiaalipedagogiikan pääaineeseen valitaan Itä-Suomen yliopiston kevään 2015 erillishaussa 10 opiskelijaa suorittamaan yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoa yliopiston Kuopion kampuksella.
Maisteriopintojen erillisvalinta on erinomainen väylä päivittää omaa (sosiaalipedagogista) ajattelua ja osaamista vastaamaan tämän päivän työelämän haasteita. (2. vuoden maisteriopiskelija, Itä-Suomen yliopisto)
Hakuaika alkaa 13.04.2015 ja päättyy 24.04.2015 klo 15.00. Hakemuksen liitteiden tulee olla perillä 08.05.2015 klo 15.00 mennessä Itä-Suomen yliopiston hakijapalveluissa. Hakukeväänä 2015 oppilaitoksista valmistuvien osalta vaaditut liitteet on toimitettava 4.6.2015 klo 15.00 mennessä. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi. Valintojen tulokset julkistetaan viimeistään 01.07.2015.
Kiinnostuitko? Lue lisää hakemisen yksityiskohdista ja hakukelpoisuudesta:
Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot – Itä-Suomen yliopiston erillisvalinta, 2015
Mitä on sosiaalipedagogiikka?
Sari Miettinen, lehtori, Mikkelin ammattikorkeakoulu
Tämän sivuston blogikirjoituksissa on keskusteltu sosiaalipedagogiikan opettamisesta ja opettamisessa käytettävistä menetelmistä. Kysymys aktualisoitui jälleen myös kohdallani Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogikoulutuksessa, kun uusi ryhmä aloitti opintojakson Sosiaalipedagogiikka kasvatuksellisena viitekehyksenä. Opiskelijoilla on puoli vuotta opintoja takana ja sosiaalipedagogiikkaan he ovat opinnoissaan törmänneet lähinnä tiettyjen ryhmädynamiikan ja osallistavien menetelmien kautta. Varsinaisena taustateoriana sosiaalipedagogiikkaa ei ole vielä heidän kanssaan käsitelty. Read more
Kansainvälisiä näkökulmia luovien menetelmien opettamiseen sosiaalialan koulutuksessa
Seija Mäenpää, TaM, taide- ja ilmaisuaineiden lehtori, sosiaaliala, Metropolia ammattikorkeakoulu
Elina Nivala kysyi edellisessä blogikirjoituksessa, miten voisimme kehittää sosiaalipedagogiikan opetusta ja vahvistaa sen asemaa. Liityn pohdintaan ja teen lisäkysymyksen, miten voisimme kehittää sosiaalipedagogiseen ajatteluun ja työhön liittyvää luovan ajattelun ja luovien menetelmien oppimista sosionomikoulutuksessa.
Suomen sosiaalipedagoginen seura ry:n opinnäytepalkinto 2015
Oletko tehnyt sosiaalipedagogisen gradun / ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tai tiedätkö sellaisen tekijän? Suomen sosiaalipedagoginen seura ry jakaa kevään 2015 Sosiaalipedagogiikan päivien yhteydessä opinnäytetyöpalkinnon sosiaalipedagogiikkaa ansiokkaasti esiintuovalle ja kehittävälle pro gradu -tutkielmalle tai amk-perustutkinnon / ylemmän amk-tutkinnon opinnäytteelle. Sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinto jaetaan nyt ensimmäisen kerran. Read more
Sosiaalipedagogiikan päivät 2015 – esitelmäkutsu
Vuoden 2015 Sosiaalipedagogiikan päivät järjestetään Tampereella 9.–10.4.2015. Seminaari koostuu kutsutuista pääesitelmistä, teemallisista pienryhmäsessioista ja työryhmistä. Esityksissä ja työryhmissä tarkastellaan laaja-alaisesti sosiaalipedagogisen teorian, tutkimuksen ja käytäntöjen ajankohtaisia kysymyksiä.
Seminaarin työryhmissä esitellään ajankohtaista sosiaalipedagogista tutkimusta ja keskustellaan siitä. Haluamme kutsua ja kannustaa erityisesti gradu- ja opinnäytetyövaiheessa olevia sosiaalipedagogiikan opiskelijoita tai sosiaalipedagogista opinnäytetyötä tekeviä sekä sosiaalipedagogisesti orientoituneita jatko-opiskelijoita osallistumaan työryhmiin esitelmän pitäjänä. Esitelmä voi käsitellä jo valmistunutta, työn alla olevaa tai vasta tutkimussuunnitelmavaiheessa olevaa tutkimusta.
Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, vuosikirja 2014 on ilmestynyt
Tämänvuotinen aikakauskirja sisältää kiinnostavia artikkeleita mm. terapeuttisesta eetoksesta ja ekososiaalisesta hyvinvoinnista, useita katsauksia sekä Leena Kurjen kirja-arvioinnin Tommi Hoikkalan ja Petri Pajun Apina pulpetissa -kirjasta. Katso kirjan sisällysluettelo. Kirjaa voi tilata 20 euron hintaan Sari Miettiseltä, sari.miettinen(at)mamk.fi.
Professori Juha Hämäläisen pääkirjoitus “Sivistysyliopiston puolesta”:
Kohti sosiaalipedagogista ajattelua, toimintaa ja opetusta?
Elina Nivala
YTT, sosiaalipedagogiikan yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto (hoitovapaalla)
Me sosiaalipedagogiikan opettajat ja muut aiheesta kiinnostuneet kokoonnuimme viime perjantaina 21.11. Helsinkiin Tieteiden talon ullakolle kouluttajatapaamiseen pohtimaan, miten voisimme kehittää sosiaalipedagogiikan opetusta ja vahvistaa sen asemaa. Yhtenä lähtökohtana päivän työskentelylle oli jakamamme kokemus sosiaalipedagogiikan opettamisen vaikeudesta liittyen sosiaalipedagogiikan luonteeseen: jo puhuminen sosiaalipedagogiikan opettamisesta tuntuu sisältävän ristiriidan, sillä tietojen ja taitojen lisäksi sosiaalipedagogisen osaamisen kehittyminen vaatii sellaista ajattelun kehittymistä, jota ei suoranaisesti voi opettaa.
Paikallisyhteisöt mukaan tukemaan perheen ja työn yhteensovittamista
Niina Rahikka-Räsänen, YTM, hoitovapaalla
Suomessa on alkusyksynä puhuttu paljon työstä. Otsikoissa ovat esiintyneet esimerkiksi sanat työeläkeuudistus, työelämän laatu sekä työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet. Tänä syksynä aikaansaatu työeläkeuudistus toi työelämään uusia määrällisiä muutoksia, mutta laadulliset uudistukset jäivät siitä puuttumaan, vaikka niitä toivottiinkin. Julkisessa keskustelussa työeläkeratkaisun esittelyn ohessa kyllä kyseltiin työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin teemojen perään, mutta sopijaosapuolilta ei tullut asiaan vastausta eläkeuudistuksen yhteydessä. Kärjistäen voisikin sanoa, että työnantajat ja työntekijät jätettiin yksin työelämän kehittämisen haasteiden keskelle – paineita työssä jaksamista tukeviin muutoksiin tulee sekä päättäjien, ammattijärjestöjen että median suunnalta, mutta mistä aloittaa ratkaisujen etsiminen?