Oletko tehnyt sosiaalipedagogisen opinnäytetyön tai tiedätkö sellaisen tekijän? Suomen sosiaalipedagoginen seura ry palkitsee vuorovuosittain sosiaalipedagogiikkaa ansiokkaasti esiintuovan ja kehittävän pro gradu -tutkielman tai ammattikorkeakoulun opinnäytetyön. Vuoden 2018 opinnäytepalkinto annetaan ammattikorkeakoulun perustutkinnon ja/tai ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyölle. Palkinto jaetaan kevään 2018 Sosiaalipedagogiikan päivien yhteydessä Kemissä.
Opinnäytepalkinnon saajaksi voi ehdottaa amk-perustutkinnon ja ylemmän amk-tutkinnon opinnäytettä, joka on hyväksytty 1.1.2017–31.12.2017 Suomessa. Ehdotuksia voi tehdä 2.2.2018 klo 16 saakka. Katso lisätietoja.
Evästykseksi ja innoitukseksi: Opinnäytepalkinnon tuomareiden ajatuksia sosiaalipedagogiikan opinnäytetöistä ja niiden arviointiprosessista
Raija Väisänen ja Tapio Salomäki:
Toimimme sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinnon tuomareina vuosina 2016 ja 2017. Tehtävä oli molemmilla kerroilla sekä vaativa että antoisa. Sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinnon yleiset arviointikriteerit ohjasivat, mihin arviointiprosessissa tulisi kiinnittää huomiota. Yleisenä periaatteena oli opinnäytetyön sosiaalipedagoginen lähestymistapa. Lisäksi opinnäytetöiden odotettiin tarkastelevan jotakin sosiaalipedagogisesti merkittävää ilmiötä, liittyvän sosiaalipedagogiseen keskusteluun ja tuovan esiin sosiaalipedagogiikan teoriaa ja käytäntöä kiinnostavalla, mutta myös uusia hyödyntämismahdollisuuksia avaavalla tavalla. Kaikissa vuonna 2017 sosiaalipedagogiikan palkinnon saajiksi ehdotetuissa opinnäytetöissä oli tunnistettavissa arviointikriteerien keskeisiä painopistealueita.
Sosiaalipedagoginen lähestymistapa voi saada monenlaisia tulkintoja ja se toi haasteita myös opinnäytetöiden arviointiprosessiin. Peruskäsitteiden eli sosiaalisen ja pedagogisen ilmeneminen eri muodoissaan tarjosi yhden lähtökohdan tarkastella opinnäytetöitä. Muita keskeisiä käsitteitä arvioitavissa opinnäytetöissä olivat esimerkiksi yhteisöllisyys, osallisuus, toimijuus, luovuus, vuorovaikutuksellisuus, dialogisuus ja kommunikatiivinen toiminta. Käsitteiden eteenpäin jäsentäminen ja sen myötä uuden teoreettisen tiedon muodostaminen on tieteellisen tutkimuksen yhtenä tehtävänä. Kiinnitimme arviointiprosessissa huomiota myös tähän tutkimukselliseen haasteeseen. Esimerkiksi aitoa dialogia ja kommunikatiivista toimintaa koskeva tutkimus vastasi osaltaan tähän haasteeseen. Tutkimusta sävytti vertaileva ote Buberin ja Habermasin ajatuksiin liittyen. Toki muutkin opinnäytetyöt tuottivat sosiaalipedagogiikan alaan liittyvää uutta tietoa. Keskeistä oli, mihin kontekstiin liittyen ja mistä näkökulmasta käsitteitä jäsennettiin ja millaisia kiinnittymispintoja käsitteiden ja käytännön välillä oli tunnistettavissa. Parhaiden opinnäytetöiden esiin nostaminen sosiaalipedagogiikan päivillä vahvistaa teorian ja käytännön vuoropuhelua.
Opinnäytetöiden arviointiprosessissa oli mielessä kysymys, mitkä ilmiöt ovat sosiaalipedagogisesti merkittäviä yhteiskunnassa, jossa tapahtuu koko ajan paljon. Kaikkien opinnäytetöiden aiheet osoittautuivat kuitenkin yhteiskunnallisesti hyvin ajankohtaisiksi. Useista aiheista oli käyty yleistä yhteiskunnallista keskustelua, johon oli liittynyt vahva eettinen lataus. Esimerkkeinä nuorten työllistymiseen, monikulttuuriseen työhön ja naisten päihdekuntoutukseen liittyvät aiheet. Esimerkiksi ihmisten kohtaamisen ja kunnioittamisen sekä yhteisöllisyyden merkitys tuli esiin opinnäytetyössä. Jäi tunne, että oli kuljettu opinnäytetyöprosessissa eettisesti kunnioittavalla tavalla ihmisen matkassa.
Teorian ja käytännön suhde on sosiaalipedagogiikassa keskeistä ja myös siihen kiinnitimme arvioinnissa huomiota. Tarkoitus hyödyntää tutkimusten tuloksia käytännön työn kehittämisessä tai jatkotutkimuksissa oli aiheiden ajankohtaisuuden lisäksi yhteistä arvioitaville opinnäytetöille. Ne tuottivat uutta käytäntöön sovellettavaa tietoa ja joissain töissä sosiaalipedagogista tietoa tarkasteltiin myös suhteessa uudenlaiseen toimintaympäristöön. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden välillä oli erona, että opinnäytetyöprosessit kiinnittyivät ammattikorkeakouluissa käytäntöön ja työelämän kehittämiseen selkeämmin kuin yliopistoissa. Teoreettisia lähtökohtia , ontologisia ongelmia ja metodologisia kysymyksiä käsiteltiin taas laajemmin ja syvemmin yliopistojen opinnäytetöissä.
Arvioitaville opinnäytetöillä oli yhteistä selkeä rakenne. Kiinnitimme arvioinnissa huomiota esimerkiksi opinnäytetyön loogiseen etenemiseen, aiheen lähtökohtiin ja tutkimuskysymyksiin, käsitteellisen viitekehyksen perusteluihin ja rajauksiin, menetelmien ja empiirisen toteutuksen kuvaukseen, tulosten monipuolisuuteen ja niiden hyödyntämiseen, teorian ja käytännön vuoropuheluun sekä arvioinnin ja pohdinnan kriittisyyteen. Kiinnostuksen kohteena oli myös, mitä opinnäytetyössä erityisesti tuodaan esiin ja miten hyvin asian ydin siinä kiteytyy.
Opinnäytetöiden arviointiprosessin aikana heräsi myös opinnäytetyön aiheen ja toteutuksen valintaan liittyviä kysymyksiä. Arviointimme kohteena olleista opinnäytetöistä välittyi kuva, että niiden tekijät olivat paneutuneet aiheisiin hyvin ja ne olivat tulleet heille opinnäytetöinä läheisiksi. Opinnäytetyöprosessit olivat myös johtaneet onnistuneeseen lopputulokseen. Jospa joukossa olisi myös niitä, jotka jatkavat itselleen läheiseen aiheeseen liittyvää tutkimusta edelleen.
Opinnäytetöiden ohjaajien merkitys unohtuu arviointiprosesseissa helposti. Ilman hyvää ja laadukasta ohjausta ei kuitenkaan syntyisi näin ansiokkaita opinnäytetöitä. Onnistuneet opinnäytetyöt myös paljastavat toimivia ohjaajan ja opiskelijan välisiä vuorovaikutussuhteita. On vaativaa olla kanssakulkija ohjausprosessissa. Ohjaajat ovat avainhenkilöitä myös tutkimuksiin liittyvien jatkosuunnitelmien pohdinnoissa.
Kysymys arvioinnin eettisyydestä oli läsnä opinnäytetöiden arviointiprosessin aikana. Arviointiin liittyy erilaisia vallan elementtejä ja subjektiivisiakin tulkintoja, vaikka niitä ei tunnistaisikaan. Opinnäytetöiden aiheet ovat tekijöilleen mutta myös ohjaajille läheisiä, joten merkitystä on sillä, miten kannustavaa tai kriittistä palautetta tuodaan arviointiprosessin päätyttyä esiin.