Mari Tapio, suunnittelija, Preventiimi, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Erja Anttonen, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion alueyksikkö, kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma
Taustaksi
Blogitekstimme perustuu Suomen sosiaalipedagogisen seuran kouluttajatapaamisessa 6.11.2015 pitämäämme esitykseen “Sosiaalipedagogiset sisällöt yhteisöpedagogi (AMK ja YAMK) koulutuksessa”.
Tarkastelumme kontekstina on Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), jossa työskentelemme: Mari suunnittelijana Preventiimissä, Erja lehtorina Kuopion alueyksikössä. Olemme molemmat yhteiskuntatieteen maistereita. Marin pääaineena oli sosiaalipedagogiikka (Tampereen yliopisto), Erjan sosiologia (Tampereen yliopisto). Erja opiskelee parhaillaan sosiaalipedagogiikan maisteriopintoja Itä-Suomen yliopistossa. Kouluttajatapaamisessa oli Humakista mukana myös yliopettaja Johanna Kuivakangas, joka täydensi esitystämme.
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, yhteisöpedagogitutkinto ja valmennuspedagogiikka Humakissa
Humakin kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman tavoitteiksi on asetettu mm. “… kouluttaa kehityshakuisia ja uudistumiskykyisiä pedagogisia osaajia sekä yhteiskuntakriittisiä toimijoita yhteiskunnan kaikille sektoreille” (Humakin kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman opetussuunnitelma 2013–2018, 5). Yhteisöpedagogitutkinnossa sosiaalipedagogiikka kytkeytyy erityisesti yhteiskunnan jäsenyyteen kasvamisen teorian ja käytäntöihin. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön kompetensseiksi on määritelty yhteisöllinen, pedagoginen, yhteiskunnallinen ja kehittämisosaaminen (Humakin kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman opetussuunnitelma 2013–2018), joiden kaikkien ajattelemme olevan olennaisia myös sosiaalipedagogisessa osaamisessa.
Humak otti vuonna 2013 käyttöön työelämälähtöisen pedagogisen mallin, valmennuspedagogiikan. Sen tavoitteena on edistää opiskelijan todellisten työelämässä tarvittavien ammatillisten ja yleisten tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittymistä. Valmennuspedagogiikan oppimiskäsitys rakentuu vahvasti sosiokonstruktivistisen ja integratiivisen pedagogiikan pohjalta. Siinä muun muassa ryhmässä oppimisen merkitys on suuri. (Määttä ym. 2015.)
Valmennuspedagogiikan mukaisesti valmentaminen toteutuu sekä ryhmä- että yksilövalmennuksena. Tavoitteena on yksilön oppiminen, ammatillinen kasvu ja vastuun siirtyminen oppijalle. Se pyrkii olemaan myös muutoksen pedagogiikkaa, sillä se sisältää jatkuvan kehittämisorientaation. Ammatillisen kehittymisen ytimenä on kriittinen reflektio. (Määttä ym. 2015.) Humakin opetushenkilöstöä on koulutettu valmennuspedagogiseen työotteeseen. Pedagogiikka myös rakentuu koko ajan, kun sitä eletään ja tehdään todeksi.
Sosiaalipedagogisiksi miellettyjä opetuksen teemoja ja käsitteitä
Teetimme loka–marraskuussa 2015 pikaisella aikataululla lyhyen Webropol-kyselyn, johon vastasi noin kolmannes yhteisöpedagogikoulutuksen opetushenkilökunnasta (yhteensä 16 lehtoria ja yliopettajaa). Kysely pureutui siihen, millaisia sosiaalipedagogisia teemoja, kysymyksiä ja käsitteitä opetukseen sisältyy ja millä opintojaksoilla sosiaalipedagogiikka erityisesti nousee esiin. Olimme kiinnostuneita myös siitä, miten sosiaalipedagogiikka mahdollisesti näkyy opetushenkilökunnan omassa työotteessa ja tavassa toteuttaa opetusta ja valmennusta. Vastaukset painottuivat selvästi enemmän yhteisöpedagogi (AMK) -tutkinnon tarkasteluun YAMK-tutkinnon jäädessä vähemmälle huomiolle.
Vastauksissa yhteisöpedagogikoulutuksen opettajat nostivat esiin suuren määrän erilaisia teemoja ja käsitteitä, jotka he mieltävät sosiaalipedagogisiksi. Eniten mainintoja saivat (sosiokulttuurinen) innostaminen, yhteisö ja yhteisöllisyys, osallisuus sekä ryhmään liittyvät käsitteet. Katso tarkemmin kuva 2 ja kuva 3.
Sosiaalipedagogiikka liitettiin myös moniin opintojaksoihin. Kaksi mainintaa saivat seuraavat: Yhteisöpedagogin ammatillisen toiminnan perusteet, Osallistava pedagogiikka, Osallistumisen edistäminen ja aktivointi, Sosiaalinen vahvistaminen sekä Yhteisöt ja yhteisöllisyys (YAMK-tutkinto) (ks. kuva 1: Esimerkkejä yhteisöpedagogikoulutuksen opintojaksoista, joissa on opetussuunnitelmatasolla sosiaalipedagogisia sisältöjä). Kolme vastaajaa ei ollut tietoisesti tuonut opetukseensa sosiaalipedagogisia teemoja tai oli saattanut vain mainita sosiaalipedagogiikan osana joidenkin teemojen käsittelyä. Toisaalta kaksi vastaajaa koki, että sosiaalipedagogiikka näkyy jotenkin kaiken heidän opetuksensa sisällöissä, koska se on heidän ammatillisuuttaan ohjaava teoriatausta. Myös kielten opetuksessa sosiaalipedagogiikka on ollut esillä.
Sosiaalipedagogiikka työotteessa ja työtavoissa
Kiinnostavia vastauksia saimme myös kysymykseen sosiaalipedagogiikasta työotteen ja -tapojen tasolla. Muutama vastaaja koki, että sosiaalipedagogiikka ilmenee opetustyössä etenkin opiskelijoiden kokonaistilanteeseen perehtymisenä niin yksilö- kuin ryhmätasollakin. Lisäksi opetustilanteissa toimitaan opiskelijoita osallistavalla otteella (mm. ryhmätentit, lukupiirit, opiskelijalähtöisyys ja opiskelijoiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen).
Sosiaalipedagogiseksi koettiin myös opettajan avoimuus opiskelijaryhmälle ja siitä nousevalle voimalle (ideoille, ehdotuksille yms.). Sosiaalipedagogista työotetta kuvattiin myös muun muassa ilmaisuilla opiskelijoiden rohkaisu ja innostaminen, luottamus opiskelijoihin, vastuunjako heille, yhteisöllinen oppiminen, tiedon jakaminen ja yhteinen tiedon rakentaminen, dialogisuus sekä ilmiöiden tarkastelu yksilö-yhteisö-yhteiskunta -tasoilla. Sosiaalipedagogisen työotteen koetaan toteutuvan niin ryhmänohjauksissa kuin seminaarien toteuttamisessakin.
Yksi vastaaja katseli omaa opetustaan pitkälti sosiaalipedagogisesti: “Näkyy, kaikessa pyrin huomioimaan noita hienoja tavoitteita.”
Toisaalta, kaikki eivät tunnistaneet työotettaan sosiaalipedagogiseksi tai toimivat ehkä tiedostamattaan sosiaalipedagogisesti:
”– en ole näitä omaksunut sosiaalipedagogiikan kautta (enkä edes tiedä, ovatko ne sitä), vaan yritän nyt arvailla, että tällaiset voisivat kuulua sosiaalipedagogiseen työotteeseen.”
”Sosiaalipedagogiikka ei ole minun erityisalaani, joten jos se näkyy, niin kyse on enemmänkin tiedostamattomasta asiasta, kuin tietoisesta sosiaalipedagogiikan soveltamisesta.”
Lopuksi vastaajilla oli mahdollisuus esittää muita terveisiä. Sosiaalipedagogiikka nähtiin selvästi tärkeäksi yhteisöpedagogikoulutuksessa:
”Sosiaalipedagogiikka sopii erinomaisesti yhteisöpedagogikoulutuksen taustateoriaksi.”
“Keskeinen ja merkittävä niin sisällöllisesti kuin pedagogisesti.”
Prosessi sosiaalipedagogisen näkökulman ymmärtämisen ja soveltamisen suhteen on kuitenkin vielä kesken:
”Sosiaalipedagogista viitekehystä on hyvä edelleen tarkentaa suhteessa yhteisöpedagogitutkintoihin (humanistinen ja kasvatusala), vrt. sosiaalialan tutkinnot.”
Pohdintaa
Humakin kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa opettaja-valmentajat toimivat sosiaalipedagogiikan näkökulmasta sekä nonformaalin (esim. nuorisotyö, järjestötyö ja kansalaiskasvatus) että formaalin (ammattikorkeakoulu kasvatuksellisena instituutiona, joka pyrkii tuottamaan valmistuville yhteisöpedagogeille sosiaalipedagogisia valmiuksia) kasvatuksen maastoissa. Toimintaa ohjaavat Humakin arvot, joita ovat muun muassa humanistinen ihmiskäsitys, toisen kunnioitus sekä yhdessäoppiminen (Humanistisen ammattikorkeakoulun strategia 2013–2017).
Kouluttajatapaamisen yhteydessä havahduimme pohtimaan, miten Humakin arvot ja humanistinen ihmiskäsitys saattavat jo sinällään vaikuttaa siihen, että sosiaalipedagoginen ajattelu ja käsitteet tuntuvat istuvan “humakilaiseen” opetukseen melko hyvin. Tästä voi seurata myös se, että sosiaalipedagogisesti suuntautuneet opetussisällöt tuntuvat nuoriso- ja järjestötyön koulutuksessa niin itsestään selviltä, että niitä on jopa hankala tunnistaa ja sanoittaa juuri sosiaalipedagogiikasta kumpuaviksi.
Kouluttajatapaamisessa kuulemissamme muissa puheenvuoroissa koulutuksen sosiaalipedagogiset sisällöt, työote ja työtavat avautuivat myös sosionomitutkinnon näkökulmasta muutamien opettajien kokemusten valossa. Kiinnostavaa olisi päästä jatkamaan tapaamisessa alkanutta keskustelua sosionomi- ja yhteisöpedagogitutkintojen sosiaalipedagogisista sisällöistä sekä työotteesta ja -tavoista. Miten näkökulmat ja lähestymistavat eroavat, missä löytyy yhtäläisyyksiä? Oman tulkintamme mukaan yhteisöpedagogitutkinnossa painottuu sosionomitutkintoon verrattuna enemmän sosiaalipedagogiikka yleisenä yhteiskunnan jäsenyyteen kasvamisen teoriana ja käytäntönä (Hämäläinen 2014), jolloin tarkastelussa on ihmisen koko elinkaari ja kansalaiskasvatus.
Olemme tässä tarkastelleet yhteisöpedagogitutkinnon sosiaalipedagogisia sisältöjä alemman AMK-tutkinnon näkökulmasta (yhteisöpedagogi AMK). Kyselymme ei tuottanut juuri vastauksia ylemmän tutkinnon [yhteisöpedagogi (ylempi AMK)] osalta. Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaamiset koemme antoisiksi ja tärkeiksi tiedon, käytäntöjen ja kokemusten jakamisessa, verkostoitumisessa ja yhteistyön virittämisessä. Kouluttajatapaamisen myötä virisi kiinnostus syventää yhteisöpedagogitutkinnon sosiaalipedagogisten sisältöjen tarkastelua. Jatkamme aiheen parissa!
LÄHTEET
Humanistisen ammattikorkeakoulun strategia 2013–2017.
Hämäläinen, J. 2014. Sosiaalipedagogiikan perusteet -opintojakson luennot lokakuussa 2014. Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus.
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman opetussuunnitelma 2013–2018. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Määttä, J., Sirkkilä, H., Hoffrén, J., Lämsä, T. & Nyman, T. 2015. Opettaja valmentajana Humakissa. Työelämälähtöistä, ryhmäperustaista pedagogiikkaa kehittämässä. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Tapio, M. & Anttonen, E. 2016. Sosiaalipedagogiset sisällöt yhteisöpedagogi (AMK ja YAMK) -koulutuksissa Humakissa. Esitys sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaamisessa 6.11.2015.