Sosiaalipedagogiikan voi nähdä ajattelu- ja toimintatapana, jolla on sovellusmahdollisuuksia hyvin monenlaisessa työssä. Sosiaalipedagogisella orientaatiolla voi työskennellä kaikenikäisten ihmisten parissa erilaisissa toimintaympäristöissä. Tyypillisimpiä ovat sosiaali- ja kasvatusalan organisaatiot, kuten päiväkodit, koulut, lastensuojelulaitokset, nuorisotalot ja -tilat, erilaiset vanhusten ja vammaisten asumisyksiköt ja toimintakeskukset, vankilat jne. Sosiaalipedagogista työorientaatiota voi siis toteuttaa mm. varhais-, nuoriso- ja aikuiskasvatuksessa, erityispedagogisessa työssä, sosiaalityössä, vanhuspalveluissa, päihdetyössä ja kriminaalihuollossa mutta myös perinteisten sosiaali- ja kasvatusalan tehtävien ulkopuolella esimerkiksi työhyvinvoinnin ja työyhteisöjen kehittämistyössä. Yleisellä tasolla ilmaistuna sosiaalipedagogiikan toiminta-aluetta ovat esimerkiksi kansalaisuuteen, kansalaisyhteiskunnan toimintaan, yhteisöjen ja yhteisöllisyyden tukemiseen sekä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden, syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvät tehtävät.
Sosiaalipedagogista työotetta voi organisaatiossa toteuttaa yksittäinen työntekijä, esimerkiksi koulussa koulukuraattori. On myös työyhteisöjä, joissa kaikki toiminta perustuu tietoiseen ja yhteisesti jaettuun sosiaalipedagogiseen orientaatioon. Näin on varsinkin monissa kehittämisprojekteissa.
Sosiaalipedagogisesti kiinnostavalla otteella työtä tehdään mm. seuraavissa paikoissa/projekteissa:
- Tyttöjen Talot, esim. Helsingin Tyttöjen Talo, Tampereen Tyttöjen Talo, Kuopion Tyttöjen Talo
- Suomen Setlementtiliitto
- Nuorten Palvelu ry
- Terve Mieli, mitä kuuluu? Hyvinvointia ja ilmaisun iloa! -projekti
Sosiaalipedagogisen koulutuksen voi saada sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa, ja tämä vaikuttaa luonnollisesti siihen, millaisiin tehtäviin työelämässä sijoittuu.
Yliopistosta sosiaalipedagogiseen työelämään
Sosiaalipedagogiikan yliopistokoulutus ei valmista suoraan mihinkään tiettyyn ammattiin, kuten esimerkiksi sosiaalityön tai luokanopettajan opinnot, vaan opinnot rakentavat sosiaalipedagogista asiantuntijuutta, jota voi käyttää laajasti esimerkiksi erilaisissa suunnittelu- ja kehittämistehtävissä kasvatus- ja hyvinvointityössä.
Osalla sosiaalipedagogiikan opiskelijoista on jokin ammatillinen koulutus ennen opintojen aloittamista ja osa opiskelijoista hankkii opintojen kuluessa tiettyyn ammattiin valmistavan ammattipätevyyden. Aikuisopettajan pedagogiset opinnot tuovat pätevyyden toimia esimerkiksi ammattikorkeakoulun opettajana. Osa opiskelijoista jatkaa puolestaan sivuaineeksi valitsemansa sosiaalityön opintoja erillisvalinnan kautta sosiaalityön tutkinto-opiskelijoina hankkien näin sosiaalipedagogiikan tutkinnon lisäksi pätevyyden toimia sosiaalityöntekijänä.
Sosiaalipedagogiikka pääaineenaan valmistuneet yhteiskuntatieteiden maisterit ovat sijoittuneet mm. seuraaville alueille:
- Tutkimus: Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto tuo teoreettiset ja menetelmälliset valmiudet tutkijan ammattiin. Tutkijoita toimii esimerkiksi yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja ajatuspajoissa. Ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi tutkija, projektitutkija ja erikoistutkija.
- Kasvatus, opetus ja koulutus: Sosiaalipedagogiikkaa pääaineena opiskelleita sijoittuu kasvatustehtäviin lähinnä nuoriso- ja aikuiskasvatuksen organisaatioihin, esimerkiksi vapaan sivistystyön kentille, kansalaisjärjestöihin sekä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi lehtori, tuntiopettaja ja kouluttaja.
- Kolmas sektori: järjestöt ja yhdistykset: Moni sosiaalipedagogiikkaa opiskellut sijoittuu erilaisiin suunnittelu-, koordinointi- kehitys- ja muihin asiantuntijatehtäviin kolmannelle sektorille, esimerkiksi lasten, nuorten, aikuisten tai ikäihmisten parissa toimiviin järjestöihin ja yhdistyksiin. Ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi johtaja, toiminnanjohtaja, projektipäällikkö ja koordinaattori.
- Julkinen sektori: kunnat ja valtio: Julkisella sektorilla sosiaalipedagogeja työskentelee esimerkiksi kuntien nuorisotyössä tai kouluissa koulukuraattorin tehtävissä.
Sosiaalipedagogiikkaan on mahdollista perehtyä myös muun koulutuksen osana tai oman työn ohessa, sillä sosiaalipedagogiikan opintoja on tarjolla avoimen yliopiston opintoina. Moni on täydentänyt aiempaa koulutustaan sosiaalipedagogiikan opinnoilla, ja nykyään Suomesta löytyykin monien ammattiryhmien joukosta sosiaalipedagogiikan asiantuntemusta, mm. opettajia, kuraattoreita, sosiaalityöntekijöitä ja ainakin yksi pappi ja poliisi.
Ammattikorkeakoulusta sosiaalipedagogiseen työelämään
Sosionomi (AMK) -tutkinto valmistaa asiantuntijoita suunnittelu-, ohjaus-, kasvatus- ja kehittämistehtäviin varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, perhetyön, nuorisotyön sekä vanhus-, vammais-, päihde- ja mielenterveystyön pariin. Tietyin edellytyksin sosionomi (AMK) -tutkinto antaa pätevyyden lastentarhanopettajan tehtäviin. Yhteisöpedagogi (AMK) -tutkinto antaa valmiudet toimia asiantuntijatehtävissä nuorisotyössä, nuorisopolitiikassa, vapaa-aikatoiminnassa ja järjestötyössä.
Eri ammattikorkeakoulut painottavat jossain määrin eri asioita kuvatessaan tutkintonsa tuottamaa sosiaalipedagogista erityisosaamista.
Metropolia
Ote opinto-oppaasta:
“Sosionomin (AMK) ammattitaidon perusta on sosiaalipedagoginen työote. Sosionomi osaa analysoida yhteiskunnallisia ilmiöitä ja ymmärtää niiden vaikutukset ihmisten elämään ja hyvinvointiin. Sosiaalipedagogiikassa korostuu pedagogisen (kasvatuksellinen, oppimiseen liittyvä) ja sosiaalisen (yhteiskunnallinen) näkökulman yhdistäminen työssä. Työtä tehdään eri-ikäisten ihmisten arjessa ja omissa elinympäristöissä. Sosionomi osaa toimia kehittämisen ja johtamisen tehtävissä sekä edistää sosiaalista näkökulmaa verkostoituvissa ja moniasiantuntijuutta edellyttävissä hyvinvointipalveluissa myös sosiaalihuollon rajapinnoilla.”
Ks. lisää blogista Uudistuva sosiaalialan osaaminen
Arcada
Socionomen kan identifiera resurser och behov hos individen i olika livsskeden och livssituationer. Hon eller han kan bemöta klienter och klientgrupper på ett professionellt sätt i olika socialpedagogiska verksamhetsformer. Socionomen har en stark socialpedagogisk handlingsberedskap, d.v.s. kan inspirera, stöda och stärka individers möjlighet och förmåga till delaktighet och livskontroll. Socionomen kan använda olika orienteringsgrunder och metoder i klientarbetet och ett socialpedagogiskt närmandesätt präglar starkt handledning av olika klienter i olika situationer. Socionomen uppfattar förändringar i samhället och stärker sin beredskap att påverka och utveckla livsvillkor för individer i utsatta livssituationer.